keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

antaako roolipelipiiri anteeksi?

Satunnaisin ajoin saan aina muistutuksen, kuinka negatiiviselta ropeskenemme tuntuu ja miten herkässä sen pelaajat ovat hyökkäämässä toisiinsa kiinni. Kuvitella, että näin pienen harrastuksen piireissä ihmiset oikeasti jaksavat vihata toisiaan. Tätä postausta olen pyöritellyt sormissa ikuisuuden, mutta ehkä olisi aika että joku nyt sanoo jotain. Ei viedä kommentointia henkilökohtaiseksi.

Negatiivisuus synnyttää lisää negatiivisuutta

Muut pelaajat eivät suinkaan ole se inspiroivin asia nettiroolipeleissä. Päinvastoin: muut pelaajat voivat olla jopa syy jättää harrastus kokonaan pois elämästä. Tai no, en varmaan kokonaan jättäisi ropetusta, vaan keräisin oman inside-porukan ja sulkisimme itsemme skypen maailmaan roolipelaamaan - pois pelaajien ylläpitämästä paskaringistä. Tiedän ihmisiä ketkä ovat tehneet näin eli jättäneet julkisen roolipelaamisen ja vetäytyneet kaverien kanssa nauttimaan roolipelaamisen parhaista puolista - eli positiivisuudesta, kirjoittamisesta ja rentoutumisesta.

Älkää "varoitelko" muista pelaajista. Älkää "jakako kokemuksia" muista pelaajista. Se on turhaa, monestakin syystä:

1) Kun puhutaan toisesta henkilöstä, kyseisen henkilön pitäisi aina saada mahdollisuus selittää tilanne omalta osin: miksi hän teki niin, mitä hän tunsi silloin, jne. On helppo tuomita joku vain teon perusteella, mutta oletko ajatellut, miltä tekijästä silloin tuntui tai miltä jälkikäteen tuntui?

2) Tärkeät faktat jätetään yleensä kertomatta tai "unohdetaan": minkä ikäinen henkilö oli, kuinka kauan tapahtuneesta on, jne. Et voi tuomita henkilöä teosta, mistä on monia kuukausia.

3) Negatiivisuus synnyttää lisää negatiivisuutta. Jauhamalla vanhoja asioita, ylläpidät omia ja muiden negatiivisia fiiliksiä, eliminoit mahdollisuuden positiivisuuteen ja loukkaat toista pelaajaa. On väärin, ettei ihminen saa jatkaa elämää, vaan vanhat virheet (joita me kaikki teemme) seuraavat perässä ja pilaavat uusia mahdollisuuksia.

Mieti, jos omasta virheestäsi tultaisiin joka päivä muistuttamaan? Jos oma virheesi nostettaisiin aina esille, kun yrität tutustua uusiin ihmisiin? Aina kun sinulla olisi tilaisuus näyttää millainen oikeasti olet, niin joku tulisi jälleen heittämään sillä virheelläsi päin naamaa? Se on lapsellista ja katkeraa.

4) C'moon, kukaan ei jaksa.

"Miksi muuttuisin paremmaksi, kun en kuitenkaan saa anteeksi?"

Ajatelkaa tätä, kun ensi kerralla "tekisi mieli" kertoa vanha tarina henkilöstä x, joka on tehnyt väärin teitä kohtaan tai kun "tuntuisi kivalta" vähän juoruta ja jakaa kokemuksia. Juuri tällainen malli eliminoi toisen henkilön mahdollisuudet yrittää kehittyä ihmisenä ja pelaajana. Miksi ihmeessä ihminen edes yrittäisi olla parempi versio itsestään, kun kiitoksena saa vain muistutuksen siitä, kuka joskus on ollut tai mitä joskus on tehnyt?

Tulin tänne roolipelaamaan ja heittämään huonoa läppää. En tuomitsemaan ihmisiä, en ajamaan heitä pois harrastuksen parista, en antamaan roolipeleistä negatiivista kuvaa. Nettiroolipeleistä löytää infoa vain googlaamalla ja minusta olisi ainakin perseestä, jos uusi harrastaja löytäisi ensimmäisenä juoruja tai varoituksia muista pelaajista. Ei anna hyvää kuvaa harrastuksesta, enkä minä ainakaan uutena haluaisi osallistua niin sisäpiirimäiseen ja perskipeään toimintaan (terve suomi24).

Toisaalta, eipä tämä postauskaan anna hyvää kuvaa nettiroolipelien pelaajista, lol.

Soveltakaa tätä myös IRL-elämään. Voitte oppia jotain.

lauantai 22. heinäkuuta 2017

opastusvideo

Tein Zingerille opastusvideon, jotta voisin näyttää konkreettisesti millaista chatroolipelaaminen on. En ole ennen nähnyt tällaista ropepiireissä, joten päätin jakaa sen tänne blogiinkin, koska tiedän että täällä käy satunnaisesti muiden ropetyylien edustajia. Toivottavasti lyhyt video kertoo olennaisen! Vaikka video onkin tehty roolipelilleni, niin muut chatpelit toimivat samalla periaatteella.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

roolipeli ei ole "peli"

Peli ymmärretään usein aktiviteetiksi, jossa on kolme mahdollisuutta: voittaa, hävitä tai tulla tasapeliin. Näinhän me olemme toimineet lapsesta asti. Pelanneet pelejä ja tehneet niissä parhaamme, jotta voittaisimme. Jos emme voittaneet, tuntui pahalta, koska olimme riittämättömiä. Voittaessa taas sai tuulettaa täydestä sydämestä ja piikitellä vähän häviäjiä. Tasapeli oli tylsää, mutta samaan aikaan turvallinen, koska kukaan ei ollut "huono".

Peli, missä ei voi voittaa eikä hävitä – se on roolipeli

Roolipelaamisen erikoinen luonne on siinä, että sitä kutsutaan hyvin harhaanjohtavasti peliksi ja pelaamiseksi, vaikka tämä harrastus poikkeaakin ”pelin” tunnetummasta muodosta hyvin voimakkaasti. Olemme keskustelleet tästä aiheesta useinkin Zingerin pelaajien kanssa ja mielenkiinnolla kuulen muiden ihmisten näkökulmia siihen, miten he pelaavat ja millä motiiveilla. Onko inspiroivampaa pelata hahmoa ”tavoitteiden ja tehtävien läpi” vai keskittyä syväluotaamaan sen henkistä puolta?

Tykkään termeistä ”luova kirjoittaminen” ja ”tarinankerronta”, koska ne eivät haasta lukijaansa samalla tavalla kuin ”roolipeli”. Ne ovat neutraaleja termejä, jotka tuntuvat keskittyvän lukijan itsensä kehittämiseen. RooliPELI haastaa lukijan osallistumaan peliin ja laittamaan hahmonsa likoon. Voittamaan tai häviämään. Se herättää kilpailuhenkisyyttä.

Olen aiemminkin sanonut, ettei roolipeleissä voi koskaan voittaa tai hävitä. Tietenkin hahmo voi voittaa yksittäisen taistelun tai voittaa rakkaansa puolelleen toiselta kosijalta, mutta mitä merkitystä näillä asioilla pidemmän päälle on? Mitä hahmosi hyötyy näistä tulevaisuudessa? Roolipeli on etenevä tarina ja kaikki unohtuu lopulta. Sillä taisteluvoitolla tai heilalla ei ole mitään merkitystä enää kohta. Kaikki on katoavaista ja muuttuvaa. Rakas löytääkin toisen ja lähtee tai menehtyy. Taisteluvoittoa ei kukaan ollut edes näkemässä.

Voittaminen yhdistetään vahvuuteen – miksi ihannoimme vahvoja hahmoja, kun todelliset tunnerikkaudet syntyvät usein herkkien ja henkisesti monipuolisten hahmojen peleistä?

Fyysisesti vahvat hahmot ovat usein tehokkaita, koska näiden ei tarvitse nähdä erikoista vaivaa haluamansa eteen. ”Minä haluan tämän esineen. Menen, otan ja tarpeen vaatiessa taistelen.” Boom, fyysisesti vahva hahmo sai haluamansa tai jos ei, niin ainakin herätti huomiota ellei jopa pelkoa: ”Tämä hahmo ei yrittämättä lähde ja jättää kyllä jälkensä.”

Fyysisesti heikko hahmo sen sijaan joutuu kääntymään toisien osapuolten suuntaan, usein pyytämään apua tai palkkaamaan fyysisesti vahvan hahmon tuomaan asian x heikon hahmon luokse. Tällaisessa tilanteessa on huomattavasti enemmän suunnittelua, vaivannäköä ja vuorovaikutusta, kuin äskeisessä esimerkissäni, missä vahva hahmo tepastelee paikalle ja tekee mitä tekee.

En tietenkään väitä, että vahvan hahmon on liian helppo saada haluamansa. Pienempiä ei koskaan kannata aliarvioida – älyllä tulevaisuus luodaan ja joukossa on voimaa. Lopulta me tarvitsemme roolipeleihin kaikenlaisia hahmoja: heikkoja ja vahvoja.

Älä rakenna suojamuuria hahmosi ympärille, koska jos jotain roolipelissä VOI tehdä, niin voit ”pelata itsesi ulos” juonesta ja muiden pelaajien luota

Koskematon hahmo ei reagoi tapahtumiin realistisesti tai vastapelaajaa tyydyttävällä tavalla. Älä luo hahmollesi suojamuuria henkisesti, koska tällöin se kylmenee kaikkea ja kaikkia kohtaan pelissä. Suojamuurin takaa hahmosi ei reagoi vastapelaajien asettamiin koukkuihin, tekoihin tai juonikuvioihin. Jos hahmosi ihastus on juuri kertonut pitävänsä toisesta, niin hyvä pelaaja, reagoi siihen voimakkaasti! Tilanne ei kuulosta suurelta, järisyttävältä tai juonikuvioita muuttavalta, mutta se on todella tärkeä tapahtuma hahmojenne välisessä suhteessa ja kanssakäymisessä. Älä sivuuta tapahtumaa tai päästä hahmoasi liian helpolla, vaan kehitä tästä pienestä vastapelaajan koukusta jotain jännittävämpää, niin ehkä se pieni koukku muuttuu joskus oikeasti juonikuvioksi tai tunteita nostattavaksi tapahtumaketjuksi. Koska nimenomaan näistä pienistä asioista hahmosi luonne rakentuu ja se välttää suojamuurin nousemisen ympärilleen. Hahmosi säilyy ”käsin kosketeltavana” ja ehkä muutkin pelaajat voivat samaistua siihen – ja kaikkihan tietävät, kuinka voimakas tunne on samaistua toiseen henkilöön tai hahmoon. Hahmo tuntuu aidolta, elävältä, tunnerikkaalta. Se ei ole kylmä kivikasa, johon muut hahmot eivät saa tunneperäistä kontaktia.

Psst! Itse ainakin tykkään lukea, kuinka hahmo kamppailee omien tunteidensa kanssa ja ylipääsee elämänsä vastoinkäymisiä. Hahmo kehittyy, oppii, kasvaa ja elää.

Onko ”roolipeli” ainoa oikein ymmärretty termi, vai voisiko sen jopa korvata täysin samaa hakevalla sanalla?

Roolipeli = Massiivinen tarinankerronta? Yhteinen luovakirjoittaminen? Vuorovaikutteinen tarinankerronta? Tykkään kahdesta viimeisestä erityisesti.

Yksi peli = Kohtaus? Osa? Tarina? Tarinaa käytetään edelleen myös roolipelimaailmassa korvaamassa ”peliä” ja ”roolia/peliviestiä”. Joskus vierastin tätä, mutta alan huomata siinä etuja ja tietynlaista selkeyttä.

Pelaaminen = Kirjoittaminen? Tarinoiminen? Eteneminen? Okei, tätä vierastan.

Kunhan pohdin.

Roolipeleissä ei voi voittaa. On siis turha luoda sen pohjalta hahmoa tai pelata voittaminen tavoitteena. Me kaikki häviämme elämässä – ja roolipeleissä.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

ylläpito ei ole miellyttämässä sinua

Postauksen sävy on provosoivampi, koska teki vain mieli. ¯\_()_/¯

Mikä kuuluu ylläpidon työhön? Onko ylläpidolla velvollisuus ottaa kaikki mukaan roolipeliinsä? Voiko ylläpitäjä poistaa kenet vain roolipelistä? Täytyykö ylläpidon selvittää pelaajien välisiä sotkuja? Täytyykö ylläpidon tehdä aina "se oikea" päätös? Onko inhimillinen, virheellinen päätös "huonon" ylläpitäjän merkki?

Itse olen henkilökohtaisesti satunnaisin ajoin tuntenut, että minulta ylläpitäjänä vaaditaan epäinhimillisen paljon ottaen huomioon olosuhteet ja mitä ylläpitäjyys oikeasti on. En ole lapsenvahti. En ole sotkujen selvittäjä. Minulla ei aina ole aikaa tai edes kiinnostusta olla roolipelissä (koska omg, minulla on irl elämä). En joskus vain jaksa tehdä jotain. Minullakin on huonoja päiviä. Teen inhimillisiä virheitä, kuten sinäkin. Teen joskus huonoja päätöksiä, sinun näkökulmastasi. En tule toimeen kaikkien kanssa (se on mahdotonta, sinullekin). Ylläpitäjyys ei ole työni. Se on harrastukseni.

Ylläpidolta vaaditaan täydellisen ihmisen ihannetta, mitä kukaan pelaajista ei kuitenkaan itse täytä

Pelaajilla on monesti virheellinen käsitys siitä, mitä ylläpidon työ on ja mitä siihen oikeasti kuuluu. Ylläpito ei ole asiakaspalvelu, jonka velvollisuus on olla sinulle miellyttävä ja yrittää pitää sinut mukana roolipelissä. Ylläpitäjät ovat tavallisia ihmisiä, jotka harrastavat roolipelejä ja sattuvat nyt perustamaan oman sellaisen. Oman roolipelin perustaminen ei silti lyö otsaamme leimaa, että ”tätä saa kohdella miten haluaa, sen on pakko olla täydellinen tai sitten se on huono ylläpitäjä”.

Ylläpitäjiä tulisi kunnioittaa tasavertaisina kanssaihmisinä. Jos ylläpito ei saa sanoa sinulle pahasti, miksi sinä saisit sanoa ylläpidolle pahasti? Tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän.

Teoriassa ylläpito saa toimia diktaattorimaisesti jos haluaa, etkä sinä voi valittaa siitä

Niin, teoriassa. Roolipelit ovat kuin personal-sivut, jotka kuuluvat sen ylläpidolle ja jonka pyörittämisestä ylläpito saattaa maksaa oikeaa rahaakin. Hyvä kysymys kuuluu, miksi ylläpito ottaisi omaan henkilökohtaiseen roolipeliinsä pelaajia, joiden kanssa ei tule toimeen? Miksi ylläpito maksaisi oikeaa rahaa siitä, että hänen sivuillaan on asioita, mistä hän ei pidä?

Jos ylläpito käytännössä toimisi täysin mielivaltaisesti ja epäreilusti, niin se tulisi kyllä esiin roolipelissä. Roolipeli ei voi kerätä montaakaan jäsentä, jos sen ylläpito olisi oikeasti, no, perseestä. Miettikää tätä kun ensi kerralla kuuntelette kaverinne katkeraa propagandaa siitä, kuinka jonkun roolipelin ylläpito on sekaisin, itsekäs, poistaa ketä huvittaa, toimii epäreilusti, ei pidä kenestäkään jne. Mikäli roolipeli toimii hyvin ja kerää vakituisia jäseniä, niin todennäköisesti se kaverisi on itse ollut kaikkia mainitsemiaan adjektiiveja, eikä ylläpito.

Tästä voidaankin luoda aasinsilta toiseen aiheeseen: ylläpidon kunnianloukkaus. Valheellisten tietojen levittäminen, toisen ihmisen (ylläpidon) asettaminen negatiiviseen valoon, juorujen levittäminen, yksityiselämään hyökkääminen, jne. ei ole ok. Ylläpitäjät eivät ole julkisia henkilöitä, joista voi netissä kirjoitella mitä huvittaa, kuten poliitikot. Tavallisina ihmisinä meilläkin on oikeuksia ja sinä saatat juuri rikkoa niitä. Kun ylläpidon arvostelu menee törkeäksi, en koe sitä enää roolipelimaailman sisäiseksi asiaksi, vaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi toista ihmistä kohtaan.

Pelaajien tekopyhyys – sorry not sorry

Tavallinen pelaaja voi sanoa ruman kommentin toiselle ja sen voi kuitata anteeksipyynnöllä ja selityksellä: ”oli huono päivä”. Jos ylläpito tekisi saman, niin todennäköisesti siitä saisi pitkäaikaisen leiman: huono ylläpitäjä, kohtelee kaikkia tylysti, sanoo rumia asioita, ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan, suuttuu heti jne. Ymmärtänette mitä haen takaa.

Pelaaja voi olla epäaktiivinen ja se on ihan ok. Ylläpitoa saatetaan hiillostaa, jos on hetken poissa muiden kiireisten asioiden takia. ”Eikö sinua kiinnosta oma roolipelisi?” No, jos laitetaan työt ja roolipeli vaakakuppiin, niin eipä se roolipeli taida paljon kiinnostaa. En voi roolipelillä ostaa kaupasta leipää, lol.

Tavallinen pelaaja voi siis tehdä monia huonoja päätöksiä, olla monia huonoja päiviä, kiihtyä nopeammin, olla vähän tyly ja se kaikki on ihan ok. Ylläpito ei voi tehdä näistä mitään ja voi silti saada arvostelevia kommentteja ylläpitotavastaan.


Just wonder, mitenköhän asetelmat kääntyisivät jos ylläpitäjät olisivat tavallisia pelaajia heidän hienoilla pelleily-oikeuksillaan ja pelaajien pitäisi niellä se kaikki silmät kirkkaina? Oletko koskaan ajatellut?



Koin aiheelliseksi kirjoittaa tämän postauksen kaikkien ylläpitäjien hyväksi. Ylläpitäjät: älkää kokeko huonoja fiiliksiä siitä, jos joskus teette inhimillisiä virheitä, teillä on huono päivä tai saatte syytöksiä ties mistä. Se kaikki on ihan hyväksyttyä ja vaikka kaikki muut vaatisivat teiltä kohtuuttomia suorituksia, niin muistakaa: roolipelit on harrastus. Menkää peliinne rentoutumaan ja minimoikaa stressiä aiheuttavat tekijät pelissä. Roolipelaamisen pitää olla kivaa - pelaajille ja ylläpitäjille! Muutetaan roolipelimaailmassa vallitsevaa kulttuuria ylläpidon asiakaspalvelutyöstä ja muistutetaan, että me kaikki olemme vain harrastuksesta nauttivia ihmisiä.

Pahoittelut, mikäli ei-ylläpitäjät kokevat postauksen hyökkäävänä. Postaus on provosoivampi sanoman läpi saamiseksi.